tiistai 12. toukokuuta 2015

Omaa aikaa

Nyt olen tosissaan avannut fillarointikauden.
 Pari pitempää lenkkiä olen jo veivannut.Ja ai että se on mukavaa!
Maisemat vaihtuu joutuisasti,mieli virkistyy ja päivän liikunta tulee hoidettua hauskasti.
Luonnon seuraaminen ja muuttuminen keväästä kesäksi hoituu siinä samalla.Meillä maalla riittää metsäteitä ja luontomaisemaa.

Sateen jälkeen myös tuoksut vievät ajatukset kesään,kuten tänään..
 

Olen "sitä tyyppiä"joka tarvitsee omaa aikaa.Mieluiten päivittäin.
Kun lapset olivat pieniä otin oman ajan illan ja yön tunneista.
Tein käsitöitä,kirjoitin,katsoin elokuvia,sisustin,suunnittelin pihaa ja luin lehtiä..Silloin en jaksanut syventyä kirjoihin.
 
Nyt omaa aikaa on jo automaattisesti,eikä sitä tarvitse "varastaa"vuorokauden tunneista.
Ja perhe kyllä tietää,että mamma tarvii välillä tauon arkirutiineista.
Joten en yleensä kuule vastalauseita,jos huikkaan lähteväni lenkille tai haluan hetkeksi uppoutua kirjan pariin.

Ystävien kanssa vietetty aika on myös tärkeää mutta ehdottomasti tarvitsen myös yksinoloa.En tykkää huonoa ollenkaan,vaikka muu perhe on välillä menoissaan ja olen yksin kotona :) Silloin nautin hiljaisuudesta.
Yksi haaveeni onkin osallistua hiljaisuuden-retriittiin.Olisi mielenkiintoista kokeilla miten viikonlopun rauhoittuminen/hiljentyminen vaikuttaisi mieleen..Olisiko olo ahdistunut vai seesteinen.
 
Miten siellä? Tarvitko omaa aikaa?
 


Hetki sitten meillä oli perheen keskeistä laatuaikaa;)
Paistoin ison pinon lettuja ja kaikki hävisi lautaselta.

Mukavaa viikon jatkoa,
Anne

12 kommenttia:

  1. Täällä toinen oman aikansa erakko :). Nykyään tosin sitä omaa aikaa on melkein kaikki aika, mutta silloin kun pojat oli pieniä ja äitiä tarvittiin tämän tästä johonkin, miehellä oli hyvä vaisto sen suhteen, koska "äidin sosiaalisuuskiintiö oli tullut täyteen" ja mies katsoi parhaaksi ottaa pojat mukaansa ja lähteä varta vasten johonkin, että sain hetken olla ihan yksin. Ei yleensä tarvittu pitkääkään aikaa kun jo tuli muita ikävä, mutta silti se yksinolo oli tarpeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin,samiksii ollaan erakkoasioissa(-kin) :) Juu,ei yksinoloon tarvita koko päivää tai tuntejakaan mutta tovi kuitenkin.Aikaiset viikonloppuaamut ovat myös ihania..Kun toiset vielä nukkuu hiippailen postilaatikolle ja nautin teestä&lehdestä :)

      Poista
  2. Täällä myös - olen kuvannutkin itseäni sosiaaliseksi erakoksi - eli nautin ihmisistä, mutta kaipaan kovasti rauhaa ja yksinoloa- sopivasti balanssissa. Ihan kummasti patterit lataantuu ja taas jaksaa vilinää ja vilskettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä hyvä kuvaus ja sopii myös minuun :) On mukavaa olla ihmisten parissa,isollakin sakilla..Mutta yksinoloa ja hiljaisuutta pitää myös mahtua päiviin.

      Poista
  3. Ihan sama on ajatus täälläkin, tykkään hirveesti olla yksin ja tarviin sitä. Siinä onkin itse asiassa yksi syy, joka puoltaa kaupan työtä ja siis lähinnä niitä arkivapaita... olen nimittäin huomannu nyt, kun olen vuoden ajan elellyt samassa rytmissä kuin muu perhe, että eniten kaipaan sitä, että voin olla joskus kotona yksin.

    Mä ihailen tuota, kun sä teet etkä vaan meinaa. Siis pyöräilet, joogaat, luet... mä en saa mitään aikaan, joogakin on jääny nyt ihan tyystin vaikka niin kauheesti siitä tykkäsin... Jotenkin ajatuskin siitä saa stressin pintaan ja alkaa ärsyttää, kun "pitäis" sitäkin... Koko ajan odotan, että "sitku" saan ton viimeisen koulutehtävän valmiiksi, voin taas elää... eilen jo vähän intoilin, että sehän taitaa valmistua, kunnes tänään sen kanssa tuli totaalinen takapakki ja joutuu taas vatkaamaan sitä ees taas, argh...

    Mulla on välillä sellanen fiilis, että elämä menee ohi ja mä vaan meinaan. Siksi on jotenkin tosi kiva lukea, kun sä elät just sillein kun mä tahtoisin - etkä ainoastaan "meinaa" elää. Pyrin sitä kohti....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Heli!
      Hassua lukea,että joku tykkää noin näistä mun tekemisistä..ja haluaisi itse toimia samoin.Nämä tuntuu niin pieniltä ja vaatimattomilta harrastuksilta.Mutta se on kyllä totta,että osaan ottaa ajan niihin ja teen sellaisia asioita joista tykkään.Lapset ovat siihen tottuneet eikä mieskään ole takertuvaa sorttia ;)
      Monenlaista liikuntamuotoa on tullut kokeiltua,eikä kaikki ole tosiaankaan mieluista.Olen oppinut jättämään sellaiset harrastukset pois suosiolla..Eihän harrastuksen tarkoitus ole todellakaan stressata,vaan rentouttaa.

      Perheessäni on ollut useita menetyksiä ja sairauteni on melko vakavaa laatua.Joudun välillä jättämään liikuntaharrastukset väliin..Ehkä näiden asioiden takia tulee tehtyä eikä meinattua :)

      Älä ole liian ankara itsellesi.Sinulla on varmasti ollut opinnoissa ihan tarpeeksi tekemistä..kaiken muun lisäksi! Ajattele,mikä saavutus se on,kun perheellinen saa opinnot vietyä loppuu saakka.Ja vieläpä hyvällä menestyksellä.
      Sinuna jättäisin joogan vaikka vähäksi aikaa pois..Ja palaisin siihen sitten,kun se alkaa jälleen kiinnostamaan.Nythän on ihana lenkkeillä koirien kanssa,kun ei ole vielä liian kuuma.Eikös vaan? :)

      Mukavaa ja aurinkoista loppuviikkoa sinulle <3

      Poista
  4. Ilman omaa aikaa ei tulisi elämästä yhtään mitään! Ja samoin tein minä lasten ollessa pieniä - varastin sen oman ajan illasta.
    Olen ollut hiljaisuuden retriitissä pari kertaa ja syksylle on jo varattu, mutta saattaa olla, että joudun työmatkan takia perumaan. En ala:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Lady!
      Niinpä,kyllä sen oman jostain nappaa,jos siihen on tarvetta.Voi miten mielenkiintoista..nuo retriitit meinaan.Oispa kiva kuulla enemmän niistä,olisiko hyvä postauksen aihe? Ainakin minä lukisin innolla ;) Mukavaa illan jatkoa!

      Poista
  5. Omaa aikaa tarvitsen minäkin aina välillä....on ihanaa kävellä vaikka metsässä yksin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan parasta kyllä on metsässä samoilu.Voimaannuttavaa!

      Poista
  6. Omaa "aivolomaa" on aivan pakko saada ja aivan parhaiten sitä saa ulkoilemalla. Happi kummasti selkeyttää ajatukset.

    Täytyy taas varovaisesti aloittaa fillarikausi, ensin se peppu kipeytyy, mutta siitä se lähtee se vapauden tunne. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Tiia <3 Juuri niin..pikkuhiljaa liikkeelle,että kroppa tottuu.Ja tosissaan vapauden tunteen voi kokea ihan pyöräilessä..ei ole pakko olla motskaria alla :)
      Mukavaa illan jatkoa!

      Poista